Pikkujoulu – tip tap
Suomalaisten pikkujoulukausi starttaa jo marraskuun alussa. Pikkujouluja vietetään työpaikoilla, harrastusporukoissa, ainejärjestöissä jne. mitä erilaisemmissa organisaatioissa. Pikkujoulu on joulun teemainen vapaamuotoinen juhla. Pikkujouluissa yleensä syödään hyvin ja suomalaiseen tapaan alkoholia nautitaan runsaasti, ellei joskus jopa liikaa. Pikkujouluissa vierailee usein joulupukki ja erilaiset pikkujoululahjojenjako leikit ovat suosittuja.
Jouluruoka
Perinteiseen suomalaiseen jouluruokapöytään kuuluvat riisipuuro, uunissa paistettu kinkku, juureslaatikot, rosolli ja erilaiset kalat kuten graavilohi ja lipeäkala. Nykyisin vaikutteita joulupöytään on tullut paljon maailmalta ja joulupöydässä voidaan nauttia myös esim. kalkkunaa. Lapissa syödään myös paljon poroa eri muodoissa. Glögi on perinteinen joulun ajan kuuma juoma. Glögi on oikeastaan kotoisin Ruotsista ja oikeassa glögissä on aina alkoholia. Kaupoissa myydään kuitenkin alkoholitonta mehuglögiä, jota juovat myös lapset ja jota tarjoillaan yleensä aina joulun ajan tapahtumissa.
Joulupukki
Joulupukki oli ennen nuuttipukki, joka pukeutui shamanistisen perinteen mukaan pukiksi, sarvineen päivineen. Nykyinen joulupukki on kuitenkin enemmän Pyhän Nikolauksen kaltainen hyväntekijä ja lasten auttaja. Joulupukki asuu Korvatunturilla, Suomen Lapissa, ja on erittäin vanha, jopa satoja vuosia. Joulupukin työpaikka on Rovaniemen Napapiirillä Joulupukin Pajakylässä. Suomessa Joulupukki vierailee kodeissa jouluaattona jakamassa lahjoja. Joulupukki ei kulje savupiipun kautta. Joulupukki on usein myös pikkujoulujen ohjelmanumero (kts. kohta pikkujoulut).
Tonttu
Tontut ovat Joulupukin tärkeitä apulaisia, he tarkkailevat, ketkä lapsista ovat kiltteinä ja ansaitsevat eniten lahjoja. Lapsilla on tapana jättää jonnekin pihalle tonttujen kuljetettavaksi lahjatoivelista joulupukille. Kirjeen vieressä on yleensä eväitä tontulle, esim. pipareita. Kannattaa kokeilla kävisikö tonttu omalla parvekkeellasi. Olethan myös muistanut olla kilttinä?
Tuomas ja Nuutti
Vanhan perinteen mukaan joulunaika alkoi Tuomaksen päivästä (21. joulukuuta) ja päättyy loppiaiseen eli Nuutin päivään (6. tammikuuta). Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.
Jouluaatto
Jouluaatto on suomalaisen joulun tärkein päivä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu juhlia varsinaista juhlapäivää jo aattona ja näin on myös joulun kohdalla. Jouluaattona ruokitaan lintuja, käydään hautausmaalla viemässä kynttilöitä, perheet saattavat käydä aattokirkossa, saunotaan, syödään jouluateria ja joulupukki vierailee.
Joulukuusi
Suomessa sisällä pidettävä koristeltu joulupuu on yleensä kuusi. Kuusi koristellaan palloin, hopeanauhoin, olkikoristein ja kynttilöin. Latvassa on tähti. Ennen vanhaan kuusen ympärillä leikittiin ja laulettiin. Kuusia koristellaan valoin nykyisin myös ulos. DASilla on jouluvaloin koristeltu kuusi DAS Nilin takapihalla, melkein yliopistoa vastapäätä.
Hyvää joulua!