DAS tiedottaa: uuden kerrotalokohteen hankesuunnittelu käynnistetty

YLIKORVANTIEN UUDEN KERROSTALO KOHTEEN HANKESUUNNITTELU KÄYNNISTETTY JA KIINTEISTÖKEHITYSSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN ALOITETTU 

Domus Arctica säätiön hallitus on käynnistänyt Ylikorvantie 28 tontille hankesuunnittelun uuden kerrostalon rakennuttamiseksi. Hankesuunnittelun pohjaksi on tehty kevyt tarve- ja hankeselvitys, koska opiskelija-asuntojen lisäämisen tarve on Rovaniemellä ilmeinen. 

- Asuntotilanne on muuttunut nopeasti eikä kehityksessä ole nähtävissä muutosta, minkä vuoksi on selkeä tarve käynnistää uudiskohteen hankesuunnittelu huolimatta toimintaympäristön aiheuttamista haasteista, kommentoi DAS toimitusjohtaja Lauri Herva. 

Ylikorvantien hankesuunnittelun on tarkoitus valmistua alkusyksystä, jolloin saadaan selvyys haettavan kaavoitusratkaisun, rakentamiskustannusten ja rahoituksen osalta. Hankesuunnittelun pohjalta hallitus tekee mahdollisen investointipäätöksen. Hankkeen tavoitteena on, että uudisrakennus olisi asukkaiden käytettävissä elokuussa 2027. DAS on valinnut Ylikorvantie 28 seuraavan uudisrakennuksen kohteeksi ennen kaikkea aikataulusyistä.  

- Tarve- ja hankeselvityksen yhteydessä tehtyjen tarkastelujen perusteella uudisrakennuksen toteuttaminen kyseiselle kiinteistölle on aikataulun puitteissa varteen otettavin vaihtoehto verraten muihin mahdollisuuksiin. Siltikin hankkeen aikataulu on meille kunnianhimoinen, mutta mahdollinen kaiken mennessä suunnitelmien mukaan, kertoo DAS kiinteistöpäällikkö Perttu Granlund. 

Ylikorvantien tontilla sijaitsee tällä hetkellä säätiön vanha toimistorakennus ja tontille tarvitaan kaavamuutos. Hankesuunnittelussa toteutetaan viitesuunnitelmat ja selvitetään kaavoituksen reunaehdot yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa, joiden pohjalta tontille haetaan kaavanmuutos. Granlund kiittelee Rovaniemen kaupungin kaavoitusta hyvästä yhteistyöstä ja ratkaisukeskeisyydestä. 

- Kaavamuutoksen käsittely on osa hankkeen aikataulua ja se ottaa oman aikansa. Pyrimme mahdollisimman sujuvaan prosessiin hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä kaupungin kanssa. Tähän mennessä käydyt keskustelut ovat olleet mielestäni erittäin hyviä ja eteenpäin katsovia. Juuri tällaista yhteistyötä tarvitsemme myös tulevaisuudessa kaikkien toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. 

TULEVA KIINTEISTÖKEHITYSSTRATEGIA LUO POHJAN TULEVAISUUDEN OPISKELIJA-ASUNTOTILANTEEN PARANTAMISEKSI 

Opiskelija-asumisen tilanne on muuttunut varsin nopeasti koronan jälkeen ja saanut viime aikoina runsaasti julkisuutta. Vahvoja kannanottoja opiskelija-asumisen puolesta on tullut useilta tahoilta. Reagoidakseen toimintaympäristön muutokseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä DAS on käynnistänyt kiinteistökehitysstrategian päivittämisen. 

- DAS pyrkii aktiivisesti etsimään ratkaisuja ja toivomme apua, sekä tukea myös muilta toimijoilta. Olemme yleishyödyllinen säätiö, mikä mahdollistaa monenlaisen yhteistyön eri toimijoiden kanssa, mutta konkreettisia ratkaisuja tarvitaan. Kiinteistökehitysstrategian pohjalta tulemme mahdollisuuksien mukaan käynnistämään useita hankkeita asuntotilanteen helpottamiseksi tulevina vuosina, taustoittaa Herva. 

DAS kiinteistökehitysstrategian keskiössä on aiempaa vahvemmin myös rahoitus. Tulevaisuudessa opiskelija-asuntosäätiöt eivät voi enää laskea valtion tukeman rahoituksen varaan. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus VARKE (ent. ARA) ei ole välttynyt valtion talouden leikkauksilta. VARKE:n opiskelija-asumiseen kohdennetut investointiavustukset on pudotettu käytännössä nollaan ennätysajassa. Opiskelija-asumisen kohtuuhintaisuus on aiemmin perustunut valtion tukemaan asuntotuotantoon, mutta nyt tarvitaan uusia ratkaisuja.  

- On todennäköistä, että entisen kaltainen tukijärjestelmä ei palaa enää koskaan. Jos miettii leikkausten kokoluokkaa, nopeutta ja vaikutuksia suhteessa siihen, että on kyse ihmisten perustarpeen eli asumisen täyttämisestä, puhutaan ennennäkemättömistä muutoksista, toteaa Herva. 

Opiskelijoiden asumiseen kohdistuvat leikkaukset yhdessä opintotuen asumislisään palaamisen kanssa muodostavat uhkakuvia myös Suomen koulutuspoliittisille tavoitteille. Suomessa on tavoitteena nostaa korkeakoulutettujen nuortenaikuisten määrä OECD maiden keskitason yläpuolelle 50%:iin. 

- Kyllä uhka on nähdäkseni todellinen, mikä näkyy jo Rovaniemellä. Osana opiskelijoiden toimeentuloa ja hyvinvointia asumisella on keskeinen merkitys. Eivät ihmiset hakeudu opiskelemaan tai sitten opinnot hidastuvat, mikäli asumisen tai toimeentulon kanssa tarvitsee valvoa öitä, Herva jatkaa. 

Lapin ja Rovaniemen opiskelija-asumisen tulevaisuuden suhteen Herva on kuitenkin optimistinen ja uskoo ratkaisujen löytyvän. 

- Mielestäni turhan paljon korostetaan tällä hetkellä vastakkainasettelua esimerkiksi matkailun ja opiskelija-asumisen kesken. Matkailun kasvu luo osaltaan elinvoimaa ja työllisyyttä, joiden perässä opiskelijat ja osaajat Rovaniemellä tulevat ja jäävät, jos jäävät. Orastavan opiskelijoiden asuntopulan haasteet ovat samat Suomen kaikissa kasvavissa ja kehittyviä kaupungeissa. DAS:n ja muiden keskeisten toimijoiden yhteinen tehtävä on vastata muuttuviin tarpeisiin ja varmistaa, että opiskelijat mahtuvat elinvoimaiseen ja kasvavaan Rovaniemen kaupunkiin.